”Sosiaalinen ehdollisuus” tuli voimaan 1.1.2025

Vuoden 2025 alusta tuli Suomessa voimaan uusi EU-säännös, joka koskee ulkopuolista työvoimaa käyttäviä maatalousyrityksiä. Jos yritys ei noudata työlainsäädäntöä, siltä voidaan ottaa EU-tuet pois.

Sosiaalinen ehdollisuus -nimiseksi vaatimukseksi paketoitu velvollisuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että yrityksen on huolehdittava työnantajavelvoitteistaan kuten minkä tahansa muunkin yrityksen.

Sosiaalinen ehdollisuus on eräänlainen mulle-sulle -peli tai keppi ja porkkana -menetelmä. Jos lupaat täyttää vaatimukseni, saat vastalahjan. Jos petät lupauksen, otan jo antamani lahjan pois.

Hienommin ilmaistuna sosiaalisella ehdollisuudella tarkoitetaan ajatusta, jonka mukaan tietyt etuudet, oikeudet tai palvelut riippuvat tiettyjen sosiaalisten ehtojen tai vaatimusten täyttämisestä.

Sanaparia käytetään useimmiten sosiaalipolitiikan, hyvinvointiohjelmien ja julkisten palvelujen yhteydessä. Sillä pyritään ohjaamaan ihmisten tai ihmisryhmien käyttäytymistä haluttuun tapaan tai normistoon.

Esimerkiksi Unkarissa sosiaalista ehdollisuutta on käytetty romaniväestön työhön pakottamisessa. Jos et tee töitä, menetät sosiaalietusi. Suomessakin työnhakuun liitetyissä säännöissä menetelmän voi havaita. Kun haet työtä määrätyn määrän kertoja, pysyt tuen piirissä.

Maatalousyritykselle Suomessa uusi velvollisuus tarkoittaa sitä, että yrittäjän on kyettävä osoittamaan, että hän on huolehtinut työntekijöiden työturvallisuusasioista ja työsopimuksista asianmukaisesti.  

Jos yrityksen asiat ovat näiltä osin jo kunnossa, mitään uusia velvoitteita ei tule. Ei uusia työsopimuksia tai työturvallisuusvaateita, eikä myöskään uutta valvontaviranomaista maatilan tarkastajaksi. Jos laiminlyöntejä jo olemassa oleviin sopimuksiin tai vaateisiin havaitaan, eikä niitä korjata, vasta se voi johtaa lopulta tukien epäämiseen.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Tavoitteena sääntöjen noudattaminen

Mistään tukien menetyksen automaatiosta ei ole kysymys. Laiminlyöntien seuraamuksia arvioitaessa otetaan huomioon laiminlyönnin vakavuus, laajuus, jatkuvuus, toistuvuus tai tahallisuus. Tuen täydellinen menettäminen on monen kynnyksen takana.

Kuten aina uuden EU-velvoitteen tullessa voimaan, niin nytkin kysytään ”miksi”. Ja vastaus on tietenkin se tavallinen ja tuttu: edistetään sosiaalisesti kestävää yritystoimintaa Euroopassa. Samalla pyritään vaikuttamaan sektoriin myös maailmanlaajuisesti.

Tavoitteena on korjata ja kehittää unionin alueella maatalousyrityksissä toimivien työntekijöiden työoloja. Suomessa maatalous on edelleen pitkälti perheyrittämistä, joskin tilakoot ovat kasvamassa ja vieraan työvoiman määrä sen myötä lisääntymässä. Ala työllistää noin 90 000 henkilöä, palkkatyötä tekee noin 10 000 henkilöä.

Kaikkiaan EU:n maatalous ja elintarvikkeisiin liittyvä tuotantoteollisuus ja palvelualat työllistävät yhteensä yli 44 miljoonaa henkeä. Heistä noin 20 miljoonaa työskentelee suoraan maataloussektorilla ja heistä noin puolet eli 10 miljoonaa on palkattua työvoimaa. Maatalouden osuus unionin bruttokansantuotteesta on alle 1,5 prosenttia.

Työsuojeluviranomainen valvoo

Vaikka kysymys onkin maataloudesta, niin sosiaalisen ehdollisuuden valvontaa ei suorita maataloushallinto, vaan työsuojeluviranomainen normaalien työsuojelutarkastusten yhteydessä.

Viranomaisen ilmoituksen mukaan mitään ylimääräisiä työsuojelun ”tehotarkastuksia” ei tulla järjestämään, vaan työsuojelutarkastustoiminta jatkuu totuttuun tapaan. Maatiloille on Suomessa tehty vuosittain joitakin satoja työsuojelutarkastuksia.

Maatalous on työturvallisuuden kannalta vaarallinen ala. Työtehtävissä käytetään paljon koneita ja laitteita, joiden puutteellinen hallitseminen on suuri riski. Myös eläinten kanssa työskentely vaatii ajantasaisen ammattitaidon ja työsuojelun menetelmät. Maataloustöissä kuoli vuonna 2023 yhdeksän henkilöä. Määrä on suuri muihin aloihin verrattuna.

Palkkatyöväen kasvu alalla lisää paineita paitsi työsuojelun, niin myös muiden työantajan velvollisuuksien entistä parempaa noudattamista. Ulkomaisen työvoiman määrän lisääntyminen alalla on myös tekijä, joka asettaa omat haasteensa niin turvallisuudelle kuin työsopimuksillekin.

Prosessi etenee havainnosta sanktioon

Katsotaanpa miten valvontaprosessi etenee. Tarkastuksia siis tekee työsuojeluviranomainen (AVI). Jos se havaitsee laiminlyönnin tai puutteen työoloja sääteleviä lakeja vastaan, se määrää asiat laitettavaksi kuntoon.

Tässä vaiheessa viranomainen antaa toimintaohjeet, kehotuksen epäkohtien korjaamiseksi, tai erittäin vakavassa tapauksessa väliaikaisen käyttökiellon. Nämä toimet viljelijäyrittäjä saa tiedoksi, eikä niillä ole vielä vaikutusta tukien saamiselle.

Jos viljelijä jättää korjaustoimet tekemättä, hänelle annetaan täytäntöönpanokelpoinen päätös, joka velvoittaa korjaustoimiin tai jopa käyttökieltoon. Tällaiset päätökset työsuojeluviranomainen antaa tiedoksi ELY-keskukselle, joka sitten päättää miten menetellään tukien kanssa. Se kuulee viljelijää, se antaa päätöksen tälle tiedoksi.

Työnantajan vastuu määrätä ja valvoa

Vierasta työvoimaa käyttävällä maatalousyrittäjällä on samanlainen vastuu ja velvollisuus määrätä ja valvoa työpaikan toimintaa kuin millä tahansa yrityksellä. Maataloudessa vastuu on tavallista suurempi, koska työ ei useinkaan tapahdu yhteisissä valvotuissa tiloissa, eikä valvontaa voida joka työpisteeseen edes järjestää.

Vastuu koskee kaikkea ennalta-arvattavaa toimintaa. Tähän kuuluvat muun muassa kaikki ennakoitavissa olevat riskit, jotka pitää huomioida töitä järjestettäessä ja työntekijöiden perehdyttämisessä tehtäviinsä.

Esimerkkeinä ennalta arvattavista riskeistä mainitaan usein vaikkapa märän lattian tai talvisen pihan liukkaus. Myös eläimen äkkinäiseen käytökseen pitää voida ennakkoon varautua. Nämä eivät vapauta yrittäjää vastuusta.

Yksinkertaistaen voidaan antaa joitakin hyviä ohjeita asioiden sujumiseksi lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti:

• tee työsopimus
• huolehdi työterveyshuollosta
• arvioi riskit
• perehdytä, ohjaa ja neuvo
• valvo, seuraa, ja kirjaa tapahtumat

Maatalousyrittäjästä tulee työnantaja silloin, kun hän maksaa palkkaa työntekijälle, joka tekee työtä sopimukseen perustuen yrittäjän lukuun ja hänen valvontansa alaisena. Joissakin tapauksissa määrite koskee myös toista perheenjäsentä.